Metsäteollisuusyhtiö UPM on tehnyt hakkuusuunnitelmia metsiin Hämeenlinnan Evolla. Luontojärjestöt vastustavat suunnitelmia, sillä metsissä elää uhanalaisia lajeja.
UPM:n suunnitelmat kohdistuvat Lintuvuoren, Vihkijärven, Mustasen ja Pyssyjärven luonnonmetsiin Siperian alueella Evon pohjoispuolella. Lisäksi yhtiö sunnittelee hakkuita Tuhkurinkuusenmäen ja Niinimäen metsiin Evon länsipuolella.
Hakkuita suunnitellaan usealle, muutaman hehtaarin kokoiselle alueelle. Niiden yhteenlaskettu koko on noin 40 hehtaaria yhtiön omilla mailla. UPM omistaa Evolta noin 3 500 hehtaaria metsää.
Evon nykyisen retkeilyalueen ja sitä ympäröivän Natura-alueen pinta-ala on 7 860 hehtaaria. Siihen välittömästi liittyviä yhteisöomistuksessa olevia metsiä on noin 6 000 hehtaaria. Alueet muodostavat lähes 14 000 hehtaarin rakentamattoman metsän, jonka halkaisee vain yksi maantie.
Uhanalaiset lajit huolettavat järjestöjä
Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä kyseessä on arvokas ja Etelä-Suomessa harvinainen kokonaisuus, jonka suojelun parantaminen edistäisi luontokadon torjumista.
– Evon aluetta korostettiin laajan työryhmän mietinnössä jo 20 vuotta sitten esimerkkinä ensisijaisesta metsiensuojelun kehittämisalueesta. Silti alueella yritetään vieläkin hakata uhanalaisten lajien elinympäristöjä, sanoo Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen metsäliikkeiden yhteisessä tiedotteessa.
Metsistä löytyy useita uhanalaisia lajeja, ja metsät ovat ehdotetun Evon tiedekansallispuiston välittömässä läheisyydessä.
– Olemme löytäneet UPM:n hakkuu-uhan alla olevista luonnonmetsistä esimerkiksi kantoraippa-, aarni- ja rakkosammalia, kuusennokipieluksen ja hentoneulajäkälän. Nämä lajit ovat uhanalaisia ja katoavat Suomesta vanhojen metsien hakkuiden myötä, sanoo Ida Korhonen, metsäkartoittaja ja Luonto-Liiton metsäryhmän aktiivi.
Korhosen mukaan tällaisiin metsiin eivät sovi minkäänlaiset hakkuut, vaan alue tulisi saada pysyvään suojeluun.
UPM:n ympäristöpäällikkö Tuomas Kara kertoo, että yhtiö on saanut yhteydenottoja eri järjestöiltä Evon hakkuusuunnitelmiin ja uhanalaisiin lajeihin liittyen.
– Yritämme parhaillaan sopia tapaamista ympäristöjärjestöjen kanssa Evolle meidän metsäomaisuuteen ja sen käyttöön liittyen.
Karan mukaan ainakin osasta uhanalaisista lajeista on jo toimitettu koordinaatit metsäyhtiölle.
– Otamme ne suunnitelmissa huomioon ja arvioimme, onko mahdollista tehdä toimenpiteitä, että uhanalaisten lajien esiintymien elinolosuhteet turvataan.
UPM: Hakkuissa voidaan pitää huolta luonnon monimuotoisuudesta
Luonnonsuojelujärjestöillä ja metsäyhtiöillä on eri näkemys siitä, mikä on luonnonmetsä ja mikä ei. UPM arvioi metsien luontoarvoja rakennepiirteiden kautta, eikä yksittäisen uhanalaisen lajin osalta tehdä inventointeja.
UPM:n ympäristöpäällikkö Tuomas Karan mukaan se tarkoittaa, että eri kohteissa arvioidaan, onko siellä esimerkiksi lahopuita ja kertovatko puulajit, niiden ikäjakauma ja pienilmastolliset olosuhteet uhanalaisten lajien esiintymisestä.
UPM on metsänomistajana sitoutunut toimimaan FSC-metsäsertifioinnin mukaisesti. Se edellyttää, että uhanalaisten lajien elinolosuhteet turvataan.
Karan mukaan kaikkien uhanalaisten lajien osalta elinolosuhteiden turvaaminen ei aina merkitse sitä, että metsää ei voisi käsitellä.
– Ensisijainen tapamme huolehtia luontoarvoista on talousmetsien luonnonhoidon toimenpiteet, joita toteutetaan hakkuiden tai metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä. Myös niillä voidaan oikein hyvin pitää huolta luonnon monimuotoisuudesta.
Metsäliike on kouluttanut metsävahteja
Metsäliike eli Greenpeacen, Luonto-Liiton ja Elokapinan metsäaktivistit ovat aloittaneet UPM:n luonnonmetsien vahtimisen hakkuiden varalta. Myös alueen valtionmailla sijaitsevia luonnonmetsiä vahditaan.
Toukokuun lopulla metsäliikkeen aktivisteja koulutettiin Evolla käyttämään erilaisia kartta-aineistoja ja tunnistamaan suojelunarvoisia uhanalaisia metsiä.
Ativistit aloittavat kesän aikana hakkuuvahtitoiminnan myös muissa hakkuiden uhkaamissa luonnonmetsissä. Vahtitoiminta keskittyy valtionmetsiin, mutta myös metsäteollisuuden omistamia metsiä seurataan luonnonmetsien hakkuiden torjumiseksi.
Mahdollisten hakkuiden aloitusajankohdasta ei vielä ole tarkkaa tietoa.
Evolla on myös noin 10 hehtaaria voimassaolevia avohakkuusuunnitelmia suojelullisesti arvokkaissa metsissä Hämeenlinnan kaupungin omistamalla Taruksen retkeilyalueella. Taruksen alueella hakkuista vastaisi UPM, vaikka se ei kyseisiä metsäalueita omistakaan.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 11.6.2022 klo 23:een saakka.
Korjaus 10.6.2022 klo 18.17: Poistettu alaotsikosta lause, jossa kerrottiin suurimman osan hakkuista olevan harvennushakkuita. Poistettu maininta harvennushakkuista ensimmäisestä kappaleesta. Tieto harvennushakkuista ei ollut Evoon sidottu.