Suomi joutuu maksamaan hiilinielujen romahduksestaan useita miljardeja euroja.
Tämä johtuu siitä, että Suomen hiilinielut ovat tipahtaneet historiallisen alas. Näin ollen Suomi ei saavuta EU:ssa asetettua hiilinielutavoitettaan, ja joutuu korjaamaan tilanteen maksamalla.
Tarkemmin ottaen Suomessa joudutaan korvaamaan arviolta 50-80 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä päästöjä, jotka aiheutuvat nielujen pienenemisestä.
Tämä selviää Luonnonvarakeskus Luken tänään julkistamasta raportista.
Selvityksessään Luke hahmottelee neljä eri skenaariota. Niistä kolmessa odottavat miljardiluokan laskut. Neljäs tapaus, jossa maksettavaa ei olisi, on Luken mukaan hyvin epätodennäköinen.
Kaikissa kolmessa todennäköisimmässä laskelmassa joudutaan erilaisten joustomekanismien jälkeen hankkimaan nieluyksiköitä joko ostamalla niitä muilta sektoreilta eli esimerkiksi liikenteestä tai muilta EU-jäsenmailta, jotka ovat ylittäneet maankäyttösektorinsa ilmastotavoitteet.
Hiilinielujen romahduksen kompensointitarve asettuu eri skenaarioissa 49-160 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin välille, Luke arvioi.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Tarja Tuomaisen mukaan todennäköisimmin kuitenkin joudutaan hankkimaan 50-80 miljoonan tonnin haarukkaan.
– Kyllähän tämä on suorastaan kansallinen hätätilanne, sanoo Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.
Iso hintalappu
Hiilinielujen pienenemisestä on siis luvassa Suomelle iso lasku. Laskun suuruus asettuu Seppälän laskelmien mukaan 2-7 miljardin euron haarukkaan.
Suuruusluokkaa ei pystytä ihan tarkasti sanomaan, koska se riippuu EU:lta ostettavien nieluyksiköiden hinnasta. Tällä hetkellä päästöyksiköiden hinta EU:n päästökaupassa on 80 euroa per hiilidioksiditonni.
– Oletan, että hiilinielujen yksikköhinta on jonkin verran halvempi. Olen laskenut arvion 40 euron yksikköhinnan mukaan, Seppälä sanoo.
Lasku lankeaa vuonna 2025.
Tilanteen taustalla on EU:n niin kutsuttu Lulucf-asetus. Siinä määritellään sitovat tavoitteet EU:n hiilinielujen säilyttämiselle vuoteen 2030 mennessä.
Eri mailla on erilaiset tavoitteet riippuen bruttokansantuotteesta ja 2000-luvun alun nielujen lähtötilanteesta.
Tarkastelu on jaettu kahteen viisivuotiskauteen. Ensimmäinen kausi koskee vuosia 2021–2025.
Tutkijat ovat varoittaneet jo vuosia
Tutkijoille hiilinielujen romahdus ei tullut yllätyksenä.
Luke on tehnyt samansuuntaisen arvion jo vuonna 2016, kun Suomi sai EU:lta sitovan velvoitteen hiilinielujen vertailutasosta.
Viitteitä alhaisesta nielutasosta on myös vuodelta 2018, jolloin Luken laskelmat kuitenkin kertoivat, että EU:n ilmastotavoitteet täyttyvät silti.
– Silloin jo näytti siltä, että Suomen velvoitetta ei tulla välttämättä saavuttamaan. Lopputulos näytti jo silloin aika synkältä, Tuomainen sanoo.
Myös Suomen ilmastopaneeli on varoittanut jo vuosien ajan kehityksestä. Tutkijat ovat kritisoineet myös järjestelmää siitä, että se ei takaa hiilinielujen säilymistä. Viimeksi keväällä hallituksen neuvonantajana toimiva ilmastopaneeli sanoi, että tarvitaan hiilinielujen pelastuspaketti ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma pitää laittaa uusiksi.
Poliitikot eivät ole vain tätä viestiä kuunnelleet tai ainakaan tehneet korjaavia toimenpiteitä.
– Ei olla noudatettu varovaisuusperiaatetta. Meillä on ollut tämä tiedossa ja tutkijat ovat tästä varoittaneet, mutta on ollut joku tarve päästä niihin aikanaan määriteltyihin hakkuutavoitteisiin, Seppälä sanoo.
Myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ja Kansainvälinen energiajärjestö IEA sekä kotimaassa valtionvarainministeriö ovat kaikki nostaneet hiilinielut esiin, kun ovat kommentoineet Suomen ilmastopolitiikkaa
Ilmastovuosikertomuksessaan marraskuussa valtioneuvosto totesi hiilinielun romahtamisen, mutta ei esittänyt korjaavia toimenpiteitä.
Ympäristöjärjestöt veivät hallituksen ilmastotoimet viime kuussa myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen, syynä riittämättömät toimet hiilinielujen romahduksen takia.
Metsien kasvu hidastunut
Ilmastopolitiikassa metsien muodostama nielu ja esimerkiksi turvepeltojen päästöt lasketaan yhteen samalla sektorilla.
Viime vuonna metsää hakattiin hieman vähemmän kuin ennätysvuonna, mutta nielu kutistui enemmän kuin koskaan. Se ei enää riitä kattamaan muun maankäytön päästöjä, saati muita, esimerkiksi liikenteen päästöjä.
Vuosi sitten tilastoista löytyi tutkijoillekin yllätys: metsien kasvu on lähtenyt laskuun.
– Pitkään oli jatkunut tämä kasvun lisäys, ja siihen oli tavallaan tottunut, sanoo Luken tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen.
Suomen metsät ovat kasvaneet joka vuosi edellistä enemmän jo 60 vuoden ajan.
Luken tutkijat löysivät kasvun alenemiselle luonnollisia syitä: kuivia kesiä sekä sen,
että Suomen metsät ovat erityisesti pohjoisessa niin vanhoja, että ne ovat ohittaneet parhaan kasvun vaiheen.
Mutta lisäksi löytyi syitä, jotka palaavat hakkuisiin. Metsissä on tehty myös sellaisia hakkuita enenevässä määrin, jotka eivät ole vaikuttaneet positiivisesti metsän kasvuun.
– Erityisesti nostaisin esiin sen, että harvennushakkuut ovat 2000-luvulla voimistuneet. Puustoa viedään harvennushakkuussa liian paljon pois, Korhonen sanoo.
Aiemmin on myös todettu, että metsää hakataan entistä nuorempana.
Metsien kiihtyvä kasvu on tähän saakka taannut, että hiilinielu on säilynyt isoillakin hakkuilla.
Tutkijan mukaan tämä ei enää päde.
Ilmastopolitiikan tukipilari kaatui
Hiilinielut ovat olleet Suomessa merkittävä ilmastopolitiikan tukipilari. Nielut ovat kattaneet vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ison osan Suomen kokonaispäästöistä.
Kun hiilinielut eivät enää auta ilmastotavoitteiden saavuttamisessa samalla tavalla, Suomen nettopäästöt ovat itse asiassa melko lailla samalla tasolla kuin vuonna 1990.
Allaolevasta grafiikasta voikin nähdä, että päästövähennyksistä huolimatta monilla sektoreilla, Suomen ilmastoa kuumentava vaikutus on on sahannut, mutta on nyt lähes samalla tasolla kuin 30 vuotta sitten.
Nielut alkoivat pienentyä vuoden 2009 jälkeen, kun metsäteollisuuden tuotteille alkoi olla suurempaa kysyntää ja metsien hakkuut lähtivät kasvuun. Toinen syy nielujen pienentymiseen on se, että metsien kasvu on taantunut.
– Me hakkaamme tällä hetkellä liikaa metsää suhteessa siihen mitä uusiutuva luonnonvaramme antaa myöden, Seppälä sanoo.
Ainoa keino nopeasti ja tehokkaasti kasvattaa metsiemme hiilinielua olisi hakkuiden rajoittaminen.
– Jos hakkuut ovat alemmalla tasolla, nielu heti kasvaa, Tuomainen sanoo.
Hakkuiden vähentäminen ei näytä kovin realistiselta. Puun kysyntä jatkunee globaalisti hyvänä. Venäjän yhdeksän miljoonan kuutiot puuntuonti on loppunut. Lisäksi Kemissä on käynnistymässä biotuotetehdas, jonka vuosittainen puun tarve on noin neljä miljoonaa kuutiota.
– Täytyisi olla todella radikaaleja toimenpiteitä, että me kolmessa vuodessa saavutettaisiin vertailutaso, Tuomainen sanoo.
– Kyllähän me olemme sitten aika mahdottomissa hakkuumäärissä. En uskalla edes arvioida mitä se voisi sitten olla, Seppälä sanoo.
Metsien hakkuutaso pitäisi asettaa aivan uudelle tasolle, jotta pystyisimme täyttämään kansainväliset velvoitteet ilman lisämaksuja.
– Kyllä meidän pitäisi tätä Suomea rakentaa niin, että pystymme tavoittelemaan erilaisia kansainvälisiä tavoitteita ja samalla kuitenkin tehdä elinkeinotoimintaa luonnonvaroista. Tämä vaatii aika paljon miettimistä, että paljonko me pystymme hyödyntämään uusiutuvia luonnonvaroja, Seppälä sanoo.
Nyt on Seppälän mukaan poliittisen keskustelun paikka siitä, kuinka paljon Suomi on valmis maksamaan metsäteollisuuden puun käytöstä ja sen tuomista verotuloista.
– On tämä myös imagotappio Suomelle. Olemme profiloituneet ensimmäiseksi hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi EU:n alueella, niin onhan tämä myös aika nolo juttu Suomelle, Seppälä sanoo.
Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta 22.12. kello 23:een saakka.
Katso Yle Areenassa: Miten Suomi nyt saavuttaa päästöttömyyden, Markku Ollikainen?
Katso MOT-ohjelma Yle Areenassa: Metsähakkuita miljardilaskun uhalla
Lue myös:
Professori: Suomen hiilinielulaskelma on tehty väärin – hyödyntää EU-järjestelmän heikkouksia