Hallitus aikoo ajaa polttoturpeen käytön alas vuosikymmenen loppuun mennessä, vahvistaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo, että turpeella ei ole korkean hintansa takia edellytyksiä energiamarkkinoilla 2030-luvulla. Luopuville turveyrittäjille hän toivoo tukea.  Kuva: Carolina Husu

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo, että nykyinen hallitus jatkaa edeltäjänsä työtä polttoturpeen alasajamiseksi vuosikymmenen loppuun mennessä.

”On minusta realismia sanoa, että vuosikymmenen loppuun mennessä polttoturpeen laajamittainen käyttö päättyy”, Mykkänen kommentoi MT:lle.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa turpeen energiakäyttöön suhtaudutaan myönteisesti erityisesti huoltovarmuussyistä. Mykkäsen mukaan hallitus ei kuitenkaan ole tekemässä muutoksia esimerkiksi turpeen verotukseen, jota edellinen Sanna Marinin (sd.) hallitus nosti.

Orpon hallitusohjelmakirjauksessa viitataan Huoltovarmuuskeskuksen muistioon, jonka mukaan turpeen energiakäyttö tulisi turvata siirtymäkauden ajan huoltovarmuussyistä. Muistiota ei löytynyt keväällä neuvottelujen aineistoista.

MT selvitti aiemmin muistion sisällön. Muistion mukaan HVK:lla on tarve varmuusvarastoida turvetta vuoteen 2028 saakka. Käytännössä siis hallitus sitoutuu turvetuotantoon vain vuoteen 2028 saakka, jonka jälkeen turpeen energiakäyttö laajassa mitassa loppuu kokonaan.

Hallitus on linjannut ohjelmassaan myös kasvu- ja kuiviketurpeen strategisesti tärkeiksi raaka-aineiksi ja energiaturpeen kielto vaikuttanee myös näiden saatavuuteen tiloilla.

Vielä kesäkuussa hallitusohjelman julkistustilaisuudessa perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra vastasi MT:n kysymykseen turpeen käytöstä vakuuttaen puolueen puolustavan turvetuotantoa.

”Perussuomalaiset ei turpeesta irrota”, Purra painotti Säätytalolla kesäkuun puolivälissä.

Mykkänen johti kevään hallitusneuvotteluissa Puhtaan energian Suomi -pöytää. Kuva: Lauri Heikkinen

Aiemmin perussuomalaiset on vaatinut muun muassa turpeen uudelleenluokittelua uusiutuvaksi raaka-aineeksi ja edellistä hallitusta perumaan turpeen veronkorotukset.

MT pyrki tavoittamaan perussuomalaisten puheenjohtaja Purraa kommentoimaan hallituksen turvelinjaa. Purra jätti kuitenkin vastaamatta MT:n haastattelupyyntöön toistuvista yhteydenottoyrityksistä huolimatta.

Ilmastoministeri Mykkäsen mukaan veronkevennyksiä tai helpotuksia turvetuotannolle ei olisi näillä näkymin tulossa.

”Hallitus pyrkii toteuttamaan sellaisia keinoja, joilla huoltovarmuuskäyttö onnistuu tämän vuosikymmenen ajan. Siksi meillä tarvitsee olla kapasiteettia tiettyyn turvetuotannon volyymiin Suomessa”, Mykkänen sanoo.

Turpeen tilalle pyritään nyt löytämään korvaavia ja vähemmän saastuttavia raaka-aineita. Useimmat energiayhtiöt ovat muuttaneet tuotantotapaansa, mikä aiheuttaa suuria investointikustannuksia.

Täysin puupohjaisiin raaka-aineisiin siirtyminenkään ei ole yksinkertainen ratkaisu.

”Huoltovarmuuskysymyksenä turpeella on merkitystä varsinkin tällä vuosikymmenellä, kunnes erilaisten puupohjaisten polttoaineiden varastointi ja kotimaisen logistiikan parantaminen ovat kehittyneet. Turpeelle on käyttöä myös ennen kuin Suomen oma hajautunut lämmön ja sähkön tuotanto ovat riittävän pitkällä”, Mykkänen summaa.

RKP linjasi kesällä energiapoliittisessa ohjelmassaan, että turpeen käytöstä pitäisi luopua ”mahdollisimman nopeasti”. Kuva hallitusneuvotteluista, oikealla RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Kuva: Lauri Heikkinen

Vaikka viime vuosina turveyrittäjien määrä on vähentynyt huomattavasti, ala silti työllistää erityisesti Pohjois-Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla merkittävän määrän.

”On tärkeä luoda mahdollisuuksia siihen, että ne yrittäjät ja perheet, jotka saavat elantonsa, pystyvät löytämään uusia mahdollisuuksia siirtymäkauden puitteissa.”

Turpeen käytön vähentämisen yksi syy on eurooppalainen päästökauppa, jossa turvetta ja fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalat ostavat päästöjä vastaavat päästöoikeudet markkinoilta.

Päästöoikeudet ovat viime vuosina kallistuneet ja sen takia energiayhtiöt joutuvat muuttamaan sähkön ja lämmöntuotantoaan.

Korkeiden hiilidioksidipäästöjen ja tuontiriippuvuuden vuoksi esimerkiksi kivihiilen käyttö on haluttu kieltää. Kivihiilen kieltolain teki aikanaan Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus, ja Mykkänen sanoo itsekin olevansa lainvalmistelussa aloitteellinen.

”Kivihiilen kieltolain mukaan Suomessa kivihiilen käyttö Suomessa päättyy viimeistään vuonna 2029. Tavoite on Suomella hyvällä tolalla, ja Suomen energiatuotannon puhdistaminen jatkuu.”