Elokapina on tänään 22. toukokuuta kello 9 aloittanut rahtiliikenteen estävän mielenosoituksen UPM:n Kymin sellu- ja paperitehtaalla Kouvolan Kuusankoskella. Protesti estää sekä tie- että raideliikenteen kulun tehtaille. Rauhanomaiset mielenosoittajat ovat lukittautuneet toisiinsa, junaraiteisiin ja betonitynnyriin sekä kiivenneet kolmijalkojen päälle.

Elokapinan tiesulkujen paikat näkyvät karttakuvassa, joka on julkaistu mielenosoituksen kuvakansiossa : https://photos.elokapina.fi/s/1vu55p9t2p/22-05-2023

Mielenosoittajat vaativat UPM:ltä puunkäytön vähentämistä ja selluteollisuuden rakennemuutosta, ekologisen velan maksamista Uruguayssa sekä viherpesun lopettamista.

Myös Uruguayssa paikalliset kansanliikkeet ovat vaatineet muutosta UPM:n ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti haitallisiin toimintatapoihin. Maa kärsii tällä hetkellä historiallisen vaikeasta vesikriisistä. Uruguaylaiset ovat vaatineet kohtuullisempaa vedenkäyttöä myös UPM:ltä. Yhtiö käyttää kuivuuden keskellä valtavasti vettä sellutehtaillaan ja plantaaseillaan, eikä se paikallisten aktivistien mukaan maksa vedenkäytöstä kunnollisia korvauksia. Samalla paikallisten juomaveden laatua on jouduttu heikentämään vesipulan vuoksi. Elokapina tukee uruguaylaisia aktivisteja ja yhtyy heidän vaatimuksiinsa.

Elokapina esitti viime tiistaina vaatimuksensa UPM:n johdolle sulkemalla pääsyn yrityksen pääkonttorille ja lupasi korottaa panoksia mikäli vaatimuksiin ei vastata. Nyt Elokapina on palannut vaatimaan entistä ponnekkaammin.

Kymin tehtaan mielenosoituksen vaatimukset kohdistetaan UPM:n johtoon ja omistajiin, kohteena eivät ole tehtaan työntekijät. Mielenosoittajat kyseenalaistavat UPM:n vastuullisen maineen, jonka yhtiö on rakentanut viherpesulla. UPM:n ja muiden sellujättien liiallinen puunkäyttö on aiheuttanut Suomen hiilinielujen romahtamisen, ja valtiota uhkaa tästä hyvästä miljardilasku. Lisäksi UPM on hajottanut ay-liikettä siirtymällä liiketoimintakohtaisiin työehtosopimuksiin, mitä vastaan Paperiliitto kamppaili Suomen historian pisimmällä lakolla vuonna 2022.

Elokapinan mielenosoittajien mielestä ei ole oikein, että veronmaksajat ja työntekijät joutuvat maksamaan selluyhtiöiden johdon vastuuttomuudesta. Sen sijaan sellujättien tulee aloittaa reilu rakennemuutos: puunkäyttö tulee sopeuttaa ilmasto- ja luontotavoitteisiin samalla kun tuotteiden jalostusarvoa nostetaan ja työtekijöiden oikeuksista pidetään kiinni.

Mielenosoittajien mukaan muutokseen on varaa, sillä sellujätit ovat tehneet ennätyksellisiä voittoja viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2022 UPM pystyi maksamaan toimitusjohtajalleen palkkaa 6,5 miljoonaa euroa eli 123 kertaa enemmän kuin rivityöntekijälle.

“Selluyhtiöiden johtoportaat ovat ottaneet tietoisen riskin, kun ne ovat kasvattaneet suhdanneherkkää ja ympäristölle haitallista bulkkituotantoa. Nyt heikossa markkinatilanteessa johto on lomauttanut työntekijöitä ja puhunut tehtaiden pudotuspelistä. Myös Kymin tehtaalla lomautuksista ja epävarmuudesta on tullut arkea. Rakennemuutos tekisi työpaikoista vakaampia ja kestävämpiä”, sanoo rautatiellä istuva Tero Mononen.

“Hiilinielujen romahdus, luontokato ja sellumarkkinoiden hyytyminen. Metsäjätit ovat tulleet käännekohtaan. UPM:n johdon on toimittava nyt, tai valtion on puututtava metsäjättien rellestykseen. Tarvitsemme vahvaa tieteeseen ja eettisiin periaatteisiin perustuvaa julkista ohjausta metsäjättien toiminnalle ja tulevalle rakennemuutokselle”, jatkaa rautatiehen lukolla itsensä kiinnittänyt Myrsky Beloff.

Uuskolonialismia Uruguayssa

Mielenosoittajat haluavat muistuttaa, että UPM on globaali yhtiö, jonka toiminta on maailmanlaajuisesti haitallista. Bulkkisellun ja ilmastoa kuormittavien lyhytikäisten sellutuotteiden massatuotanto on edelleen UPM:n ydinliiketoimintaa. UPM on 2000-luvulla paisuttanut tuotantoaan etenkin Uruguayn verovapailla alueilla. Jo noin 60 % yhtiön selluntuotantokapasiteetista sijaitsee Uruguayssa.

Huhtikuussa 2023 yhtiö avasi Uruguayn Paso de los Torosiin maailman suurimman yksilinjaisen sellutehtaan paikallisten ympäristöliikkeiden vastustuksesta huolimatta. Sellu on uuden tehtaan myötä nousemassa Uruguayn ensisijaiseksi vientituotteeksi. Mielenosoittajat ovat siksi huolissaan sellumarkkinoiden hyytymisen vaikutuksista myös Uruguayn talouteen. UPM tuottaa Uruguayssa suoraan vientiin lähtevää markkinasellua, jonka hinta on laskenut jyrkästi.

Uruguaylaiset aktivistit syyttävät UPM:ää uuskolonialismista: yhtiö käyttää hyväkseen Uruguayn työvoimaa, maata ja vesivaroja, muttei maksa toiminnastaan käytännössä lainkaan veroja Uruguayn valtiolle. UPM:n selluntuotanto Uruguayssa perustuu vesivaroja tuhlaaviin monokulttuurisiin eukalyptusplantaaseihin. Yhtiö on ostanut satoja tuhansia hehtaareja maata plantaaseja varten.
“UPM kolonisoi maitamme ja hyötyy luonnovaroistamme verovapaasti jättäen jäljelle köyhtyneen maan ja ehtyneet pohjavesivarastot. Nykyään Uruguayssa ei ole vettä! Se on suurelta osin UPM:n toiminnan tulos”, toteaa pitkään UPM:n vastaista kampanjaa Uruguayssa vetänyt Ana Filippini.

Elokapina vaatii yhdessä uruguaylaisten aktivistien kanssa, että UPM maksaa takaisin ekologisen velan, joka on aiheutunut vuosikymmenien tuhoisasta plantaasiviljelystä ja maksamattomista veroista. Yhtiön tulee alkaa maksaa korvausta plantaasien kasteluun ja tehtaiden päästöjen laimentamiseen käytettävästä vedestä. Sen on lisäksi lopetettava plantaasien laajentaminen ja palautettava ostamaansa maata pienviljelijöille. UPM:n tehtaiden ja sellusataman veroetuudet tulee poistaa. Tämä edellyttää UPM:n ja Uruguayn valtion investointisuojasopimuksen purkamista ja uudelleen neuvottelemista.

Suomalaisten vastuu

Mielenosoittajat korostavat suomalaisten vastuuta UPM:n toiminnan muuttamisessa. Yhtiö kerryttää merkittäviä verotuloja Suomeen ja sen suurimpia suoria osakkeenomistajia ovat kotimaiset eläkevakuutusyhtiöt, Valtion Eläkerahasto ja Kela.

“Suomalaisten eläkerahoja ja julkista rahaa on kiinni UPM:ssä satojen miljoonien edestä. Tämä on valtava riski. Yhä useampi sijoittaja näkee, että UPM ei tuota ratkaisuja ympäristökriiseihin vaan on osa ongelmaa”, sanoo kolmijalan päällä istuva mielenosoittaja Jakob Wartiovaara.

“Selluteollisuus on vihreän siirtymän vapaamatkustaja. Se ei ole päästökaupan piirissä toisin kuin muut teollisuudenalat. Se ei siis joudu maksamaan päästöistään mitään. Tämän täytyy muuttua: esimerkiksi Suomen valtio voisi muuttaa selluteollisuuden tuet ehdollisiksi luonto- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiselle”, lataa mielenosoittaja Elina Ilves.

Kuvia median käyttöön kootaan tänne: https://photos.elokapina.fi/s/1vu55p9t2p/22-05-2023

Kuvat lehdistölle

Yhteydenotot:
[email protected]